Pohjoismaiden kohdunkaulasyövän seulontaohjelmat noudattavat hyvin kansainvälisiä suosituksia, mutta parannettavaakin löytyy

Tiedote. Julkaistu: 15.10.2020, 09:00
Syöpäjärjestöt

Acta Oncologica -lehdessä julkaistu yhteispohjoismainen tutkimus tarjoaa kattavan ja ajantasaisen kuvan eri maiden seulontaohjelmien nykytilasta ja maiden välisistä eroista. Seulontaohjelmat ovat kaikissa Pohjoismaissa laskeneet kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden murto-osaan aiemmasta. Suomen seulontaohjelman heikkous on sadoille kunnille hajautettu järjestämisvastuu ja sen myötä vaihtelevat seulontakäytännöt.

Tutkimuksessa käytiin läpi useissa kansainvälisissä julkaisuissa annetut suositukset seulontaohjelmien järjestämisestä. Yhteensä tutkimukseen sisällytettiin 49 suositusta liittyen lainsäädäntöön, hallintoon, seulontaohjelman organisointiin tai sen arviointiin. Kunkin suosituksen osalta käytiin läpi, mitkä maat toimivat suosituksen mukaisesti.

Kaikissa Pohjoismaissa on suositusten mukaisesti seulontaohjelman mahdollistava lainsäädäntö, mutta suositusten noudattamisessa on puutteita niin seulonnan hallintoon ja organisointiin kuin ohjelman arviointiin liittyvissä asioissa. Mikään maista ei täytä kaikkia suosituksia, mutta lähes kaikki suositukset täyttyvät ainakin jossakin Pohjoismaassa.

Suomi hyötyisi seulonnan järjestämisvastuun keskittämisestä

Suomessa kohdunkaulasyövän seulontaa järjestetään seulonta-asetuksen mukaisesti 30–60-vuotiaille, ja osa kunnista kutsuu seulontaan myös 25- ja/tai 65-vuotiaat naiset. Muissa Pohjoismaissa seulonnan alkamisikä on 23–25 vuotta. Seulonnan ikärajan alentamiselle ei kuitenkaan ole tutkimukseen pohjaavia perusteita, sillä Syöpärekisterinkin aiemman tutkimuksen perusteella alle 30-vuotiaiden seulonnan ei ole osoitettu olevan vaikuttavaa.

Suomi on myös ainoa Pohjoismaa, jossa seulonnan järjestämisvastuu on kunnilla, kun muissa Pohjoismaissa vastuu on maakunnilla tai sitä laajemmilla alueilla.

– Usealle sadalle kunnalle hajautettu vastuu on johtanut siihen, että seulontakäytännöt vaihtelevat Suomessa kunnittain ja esimerkiksi uusintakutsuja ei kaikissa kunnissa lähetetä asianmukaisesti. Myös seulonnassa käytetty testimenetelmä eli HPV-testi tai sytologia vaihtelee kunnittain, toteaa tutkija Veli-Matti Partanen Suomen Syöpärekisteristä.

– Nykyhallituksen sote-uudistuksen läpimeno helpottaisi seulontaohjelman koordinoimista, kun vastuu siirtyisi noin 300 kunnalta 21 sote-maakunnalle. Sote-uudistuksen lisäksi seulonnan hallintoa voitaisiin parantaa linjaamalla kansallisen syöpäkeskuksen yhteydessä toimivan syöpäseulontojen ohjausryhmän asemasta selvemmin. Seulonnan järjestäjätahojen pitäisi olla velvoitettuja noudattamaan sen antamaa ohjeistusta.

Suomen osalta merkittävimmät puutteet seulontaohjelman organisoinnissa liittyvät hajautuneen järjestämisvastuun lisäksi pääasiassa tietojen rekisteröintiin. Seulontaohjelman ulkopuolisia testejä ei rutiininomaisesti rekisteröidä Syöpärekisteriin, mikä vaikeuttaa seulonnan laadunarviointia. Syöpätapausten seulontahistoriaa ei myöskään tarkasteta rutiininomaisesti toisin kuin Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.

– Seulontaohjelmat ovat joistain puutteistaan huolimatta olleet menestystarina, sillä seulonnan avulla kohdunkaulasyövän kuolleisuus ja ilmaantuvuus on saatu laskettua murto-osiin aiemmasta. Jatkossa myös HPV-rokotusohjelmalla tulee olemaan merkittävä vaikutus kohdunkaulasyövän harvinaistumiseen, mutta nyt seulontaiässä olevia naisia voidaan auttaa lähinnä tehostamalla seulontaohjelmaa, Partanen jatkaa.

Liitteenä infografiikat Pohjoismaiden kohdunkaulasyövän seulontaohjelmien perustiedoista sekä siitä, miten ohjelmat noudattavat tutkimuksessa tarkasteltuja kansainvälisiä suosituksia.

Lisätietoja:
Veli-Matti Partanen, tutkija, 050 351 0655, veli-matti.partanen@cancer.fi
Nina Airisto, viestinnän asiantuntija, 050 562 5760, nina.airisto@cancer.fi

Julkaisun tiedot:
Veli-Matti Partanen, Sirpa Heinävaara, Marianne Waldstrøm, Klara Miriam Elfström, Ameli Tropé, Ágúst Ingi Ágústsson, Svanhildur Thorsteinsdottir, Gry Baadstrand Skare & Stefan Lönnberg (2020) Adherence to international recommendations in the governance and organisation of Nordic cervical cancer screening programmes, Acta Oncologica, DOI: 10.1080/0284186X.2020.1821089
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/0284186X.2020.1821089?

Syöpäjärjestöt on Suomen suurin kansanterveysjärjestö.

Syöpäjärjestöihin kuuluvat:
Suomen Syöpäyhdistys ry ja sen jäsenjärjestöt:
12 alueellista syöpäyhdistystä
6 valtakunnallista potilasjärjestöä
Suomen Syöpärekisteri
Syöpäsäätiö

Syöpäjärjestöt tukee ja kuntouttaa syöpää sairastavia ja heidän läheisiään, tiedottaa syöpää ehkäisevistä ja terveyttä edistävistä asioista, pitää yllä rekisteriä syöpätaudeista ja syöpäseulonnoista ja myöntää varoja syöpätautien tieteelliseen tutkimukseen.

www.syöpäjärjestöt.fi
www.kaikkisyövästä.fi
www.ilmansyöpää.fi

Liitteet
Näin kohdunkaulasyövän seulontaohjelmat noudattavat kansainvälisiä suosituksia.png
Pohjoismaiden kohdunkaulasyövän seulontaohjelmien perustiedot.png